Moniammatilliset työryhmät
traumasensitiivisten teatteriteosten takana
Traumasensitiivinen teatterikokonaisuus tarjoaa taiteen käsittelykeinoja (tunnetaidot, sanaton ymmärtäminen) kokijalleen haastavia tunteita (surua, pelkoa, inhoa, vihaa, häpeää, syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita) herättävän yhteiskunnallisen ilmiön tai asian tutkimuslaboratorioksi. Se tuo käsiteltävään aiheeseen toivoa ja osoittaa, ettei katsoja-kokijaa jätetä aiheen herättämien ajatusten ja tunteiden kanssa yksin.
Käsikirjoitukset siivilöidään ammattitaiteilijan luotsaamissa moniammatillisissa tiimeissä, joissa taiteilijoiden lisäksi vaikuttavat mm. terapia- ja kasvatusalan ammattilaisista koostettu asiantuntijayhteisö. Kuroa Kollektiivin taiteelliset työryhmät kootaan produktiokohtaisesti ja niiden jäsenet on esitelty alempana.
Taustaorganisaatiomme Kuroa kollektiivi -esittäytyy täällä.
Vastuutaiteilija Kati Keskihannu
Kati Keskihannu on traumasensitiivisen teatterin pioneeri Suomessa. Hän on myös Kuroa Kollektiivin taiteellinen johtaja ja ensimmäinen vastuutaiteilija. Taustaltaan Kati on lastenkulttuuriin ja perhetyöhön erikoistunut hyvinvointitaiteilija, ohjaaja, esiintyjä ja kouluttaja. Moniammatillisuus on Katin kokoamien työryhmien ytimessä.
Kati kertoo työstään tällä videolla (kesto 15 min, julkaistu 12.6.2020 Sähinä -TV:n lähetyksessä)
Taiteellinen työryhmä - KORPPIPÄINEN MIES :
Työryhmä koostuu sekä taiteilijoista että terapiatyön asiantuntijoista. Osalla toimijoista on myös tupla-ammatti kuten kirjailija-kuvittaja Enna Airikilla (taiteilijanimi), joka on siviiliammatiltaan myös poliisi.
Työryhmissämme vaikuttavat / ovat vaikuttaneet myös seuraavat osaajat:
Ohjaaja Reetta Vehkalahti, teatteri-ilmaisun ohjaaja ja esiintyjä Paula Kannisto, sometutor Saara Juutinen, valosuunnittelija Esa Kyllönen, säveltäjä-äänisuunnittelija Jouni Kannisto, läheisyyskoordinaattori Juuso-Matias Maijanen, teatteritaiteilija Anne Salmi, teatteri-ilmaisun ohjaaja Anitra Bohman-Penttinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja Sanna-Kaisa Hjorth, säveltäjä Kari Mäkiranta, graafikko ja projisointitaiteilija Jussi Virkkumaa, puvustaja ja visualisti Pirita Lindén ja videokuvaaja ja leikkaaja Hanna Mäkelä.
Lisäksi taustatiimiimme kuuluvat: web designer Tanja Eskola, valokuvaaja Marcus Lindén, joka on toteuttanut myös teoksen tiedotuksessa käytettävän kohtauskooste-videon. Tallennevideo on Same-eYes:in käsialaa. Etäseminaarien teknistä tukea sekä viestinnällistä osaamista tiimiin tuonut myös Vaikuttavuusviestinnän asiantuntija Aino Elina Muhonen.
Yhteistyökumppanit:
Suomen Delfins ry
Turun Kriisikeskuksen Koski – seksuaaliväkivaltatyö
Setlementti Tampere, Välitä! - seksuaaliväkivaltatyö
Pohjois-Suomen seksuaalineuvontakeskus ja Tietoiseksi-hanke + Seritatyö
Exit ry / Nuorten Exit
Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry
Sekä erilaisia keskustelutukea tarjoavia toimijoita ympäri Suomen.
Entä vuonna 2042?
Kuroa Kollektiivin työskentely on kiinni traumainformoidussa työotteessa ja aikamme ilmiöissä. Tämän vuoksi täydennämme ohjelmistoamme uusilla traumaattisiksi aiheiksi tunnistamillamme esityksillä ja työpajoilla. Aihevalinnat nousevat sekä oman jäsenistömme että ympäristömme pyynnöistä. Mikäli sinulla on aihealue, jota haluaisit meille ehdottaa, otathan yhteyttä yhdistyksemme hallitukseen esim. sähköpostitse kati@kuroa.art. Huomaa kuitenkin, että uudet aihealueet eivät nouse kiertueohjelmistoomme nopeasti, sillä käytämme taustatutkimustyöhön aikaa aihealueen ymmärryksen omaksuaksemme. Uuden näyttämöteoksen valmistaminen ottaa vähintään 2 vuotta.
Entä jatkuuko groomingin vastainen tietoisuuskampanjointityö?
Alaikäiseen kohdistuvaa seksuaalistä häirintää ja seksuaaliväkivaltaa ympäröi vahva vaikenemisen kulttuuri. Me Kuroalla todella uskomme, että “mikään ei muutu, jos kukaan ei puutu” ja siksi me jatkamme sinnikkäästi silloinkin, kun kohtaamme torjuntaa. Esim. lapsen rajoja rikkoviin tekoihin on puututtava – tekijät on saatava kiinni, uhreille on saatava apua, yhteisöä on opetettava toimimaan ennaltaehkäisevästi, vaikka helpompaa olisi kääntää katse toisaalle ja leikkiä, ettei ongelmaa olisi tai se ei koskisi ketään läheistämme. Muutostyö on hidasta ja vaatii pitkäjänteistä sitoutumista, puheeksiottoa aina uudestaan ja uudestaan.
Me siis rikomme hiljaisuutta, jotta yksikään hyväksikäytön uhri ei jäisi ilman tarvitsemaan tukea.
“Lasten Me Too -kampanja on aikuisten asia.”
“Meillä on käsissämme valtaisan voimallinen viestinnän väline – me teemme teatteria.”
”Taidekokemus puhuttaa katsoja-kokijansa tunneälyä ja kutsuu toimimaan pakottamatta.”
Kiertueillaan Kollektiivimme myös tiedottaa olemassa olevista tuentarjoajista, jotta tukea tarvitsevat – niin uhrit kuin heidän läheisensä tai ne, jotka tunnistavat itsessään lapsiin kohdistuvaa seksuaalista kiinnostusta – löytäisivät tarvitsemansa tuen piiriin.
ELLET KEKSI KETÄÄN KENELLE KERTOA, KERRO ENSIN VAIKKA MINULLE.
ME AUTAMME SINUA LÖYTÄMÄÄN VAIHTOEHTOJA.